Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde hakee noin 130 miljoonan euron säästöjä lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi. Vaikka toiminnan tehostaminen on tarpeen, on kysyttävä, ovatko esitetyt säästöt lasten ja nuorten edun mukaisia. Talouden kiristyessä lasten ja nuorten mielenterveyteen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Hyväksyisimmeko saman sydänsairailla? Tai syöpäpotilailla?  Itsemurha on 15–19-vuotiaiden nuorten yleisin kuolemansyy ja korona-aika on heikentänyt tilannetta entisestään. THL:n Kouluterveyskysely 2021 osoittaa, että ahdistuneiden ja yksinäisten nuorten määrä on kasvanut. Yle MOT uutisoi tuoreeltaan mielenterveyspalveluiden kriisistä.  On elintärkeää, että otamme lasten ja nuorten mielenterveyshaasteet vakavasti ja vahvistamme ennaltaehkäiseviä palveluita. Valtakunnallisesti mielenterveyspalveluiden rahoitus tulisi nostaa länsieurooppalaiselle tasolle eli nykyisestä viidestä prosentista kymmeneen prosenttiin terveydenhuollon käyttömenoista.

Kuraattoreita ja terveydenhoitajia tulee olla kouluilla riittävästi ja avohuollosta tulee saada tarpeenmukaiset palvelut.

Pohjois-Pohjanmaan alueella lasten ja nuorten sekä perheiden mielenterveyden haasteet ja hätä on korostunut. Kaleva on uutisoinut mm. väkivallalla oireilevien nuorten määrän kasvusta ja mielenterveyssyistä tapahtuvista hälytyksistä poliisille. Tässä tilanteessa esimerkiksi psykoterapioista ja perheiden avohuollon palveluista säästäminen on lyhytnäköistä. Pohteen tulee pystyä huolehtimaan lapsista ja nuorista.

Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä ja kriisi tulee ratkaista nyt. Emme voi hyväksyä mielenterveyspalveluiden heikentämistä talouden tasapainottamispyrkimyksissä. Sote-keskuksien palveluita maltillisesti keskittämällä pystytään palvelut turvaamaan kohtuulliselta etäisyydeltä ja tuomaan samalla lasten ja nuorten mielenterveyden hoito lain edellyttämälle tasolle. Kuraattoreita ja terveydenhoitajia tulee olla kouluilla riittävästi ja avohuollosta tulee saada tarpeenmukaiset palvelut. Kun talouden tilanne on tiukka ja henkilöstön saatavuus haastaa, on panostettava lapsiin ja nuoriin, ei sote-keskusten seiniin.

Yhdessä voimme turvata riittävän rahoituksen lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoon. Kestämättömien hoitojonojen purkaminen sekä lakisääteisten palveluiden turvaaminen kouluissa ja oppilaitoksissa ovat tässä tilanteessa äärimmäisen tärkeitä.

Taloudellisissa vaikeuksissa olevan hyvinvointialueen on uskallettava säästää fyysisistä tiloista. Haluamme tiivistää palveluverkkoa ja keskittyä entistä enemmän perustarpeisiin. Samalla voimme turvata vahvat sote-keskukset, joissa on riittävästi henkilöstöä takaamaan laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut.

Kirjoittaja Mari Kärkkäinen (FM, opettaja, tietokirjailija ja terveysteknologian ammattilainen) omaa monipuolisen kokemuksen terveysalan koulutus- ja asiantuntijatyöstä niin julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta.

Kirjoitus tehtiin yhteistyössä Erika Taube-Säkkisen (kok.) ja Emma Heikuran (vihr.) kanssa ja se on julkaistu Kalevassa 10.11. Kirjoittajat toimivat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen  Tulevaisuulautakunnan jäseninä.