Kun rakas nuori sairastuu vakavasti, muuttuu omakin maailma. Shokin jälkeen arki hakee uutta normaalia. Olo voi hetken olla kuin unessakulkijalla, mutta itsensä hereille nipistäminen ei vain muuta todellisuutta.

Sairastuneen nuoren kannalta tiedonkulku ja ammattilaisten yhteistyön täytyy toimia avun hakemisen hetkellä. Kun nuori kykenee kuvaamaan tilanteensa ja hädän, hänen ei tarvitse jaksaa kertoa sitä yhä uudelleen ja uudelleen eri ammattilaisille.

Edessä on pitkä matka sekä nuorelle että läheisille mutta mukana kulkee toivo. 

Tilanteen ääneen toteaminen on äärettömän raskasta nuorelle, ja myös läheisille.

Tunteet heilahtelevat puolelta toiselle.

Kiukku: miksi tämä tapahtuu juuri minun rakkaalle?

Syytös: miksi en huomannut aiemmin, mitä olisin voinut tehdä toisin?

Pelko: mitä jos hoito ei autakaan?

Toivo: rakkaalla nuorella on vielä monta ihanaa asiaa edessään elämässään.

Luottamus: hoitoalan osaaminen ja henkilökunta on kultaakin arvokkaampi Suomessa.

Rakkaus: läheiset, ystävät ja sukulaiset. He jakavat huolta kanssasi ja ovat valmiina arjen apuun tarvittaessa.

Olo voi hetken olla kuin unessakulkijalla, mutta itsensä hereille nipistäminen ei vain muuta todellisuutta.

Tämän inhimillisen kokonaisuuden ymmärtäminen on arvokasta myös päättäjälle, sillä siten pystyy arvioimaan koko hyvinvointialueen toimintamallien vaikutuksen perheiden arkeen hädän hetkellä.

Edessä on pitkä matka sekä nuorelle että läheisille mutta mukana kulkee toivo. 

Arki löytää uuden normaalin.

Kirjoitukseni julkaistiin Oulun kaupungin verkkomedia MunOulussa 12.1.2022.

Kirjoittaja Mari Kärkkäinen (FM, opettaja, tietokirjailija ja terveysteknologian ammattilainen) omaa monipuolisen kokemuksen terveysalan koulutus- ja asiantuntijatyöstä niin julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta. Hän on Teknisten liikelaitosten johtokunnan jäsen ja varavaltuutettu Oulusta.